Tupo ja media : talous- ja työmarkkinapoliittisen julkisuuden toimintahorisontit kolmella vuosikymmenellä / / Esa Reunanen & Jari Väliverronen

• Record Nr.: UNINA9910477126003321
• Autore: Reunanen Esa
• Pubbl/distr/stampa: Tampere, Suomi : , : Tampere University Press, , [2020]; ©2020
• Descrizione fisica: 1 verkkoaineisto (207 sivua) : kuvitettu
• Disciplina: 331.12042094897
• Soggetti: Manpower policy - Finland - History - 20th century; Labor market - Finland; työmarkkinapolitiikka; tulopolitiikka; sopimukset; edunvalvonta; julkisuus; työmarkkinajärjestöt; hallitukset (valtiot); media; kilpailukyky; talouspolitiikka; journalismi; medioituminen; uutisointi; sanomalehdet; artikkelit (julkaisut); arbetsmarknadspolitik; inkomstpolitik; avtal; intressebevakning; offentlighet; arbetsmarknadsorganisationer; regeringar; konkurrenskraft; ekonomisk politik; journalistik; medialisering; nyhetsrapportering; dagstidningar; artiklar (publikationer); Suomi; Finland
• Lingua di pubblicazione: Finlandese
• Formato: Materiale a stampa
• Livello bibliografico: Monografia
• Note generali: Vertaisarvioitu.; Refereed.; Peer-reviewed.
• Nota di bibliografia: Sisältää bibliografisia viitteitä (sivut 189-198).
• Nota di contenuto: 1 Johdanto -- Tulopolitiikan kehitys Suomessa -- Liinamaa 1968, Aho 1991 ja Sipilä 2015 -- -- Politiikan medioituminen. Julkisen toiminnan horisontit -- 2 Kilpailukykyä ja edunvalvontaa Kasvupoliittinen diskurssi konsensuksen pohjana -- Suhde devalvaatioon hajottaa kilpailudiskurssia -- Kiristystä ja kilpailukykyä -- Diskursiiviset järjestykset muuttuivat vain vähän -- 3 Kolmikanta avautuu julkisuuteen -- Poliitikkoja ja järjestöjohtajia ... Kiistäjät ja kohteet -- Luottamus, arvot ja tieto -- Kiistoissa kyseenalaistettiin tyypillisimmin luottamusta -- 4 Referoinnista tarinointiin -- Journalistinen kehystys toimituksen mielipide- ja analyysijutuissa Journalistinen kehystys uutisjutuissa -- Uutiskertojan itsenäisyys taustoittajana ja tulkitsijana -- Journalismin tulkinta lisääntyi mutta kantaaottavuus väheni -- 5 Talous- ja työmarkkinapolitiikan kolmella vuosikymmenellä -- Mmedioituminen Kolmikanta toimi suojassa mediajulkisuudelta -- Mediajulkisuus kolmikantaisen kiistelyn areenana -- Journalismi tulkitsee ja ottaa etäisyyttä -- Julkisuuden kolme toimintahorisonttia -- Lähteet -- Liite 1 Aineistot, menetelmät ja reliabiliteetti.
• Sommario/riassunto: This book explores the media coverage of three prominent Finnish labor market cases in the newspaper Helsingin Sanomat. It analyzes how this arena supported or undermined the power positions of each side and the reaching of the contract. The cases in study are the first proper general agreement in 1968 (Liinamaa 1) and the endeavors for so-called "social contract" by the Government of Esko Aho (1991) and Juha Sipilä (2015). The study identifies changes and continuities in the political discourses, in the ways of making validity claims in political argumentation, and in media/journalistic interventionism. These content analytical viewpoints illustrate the theoretical ideas about mediatization of politics presented in the book. By analyzing corporatist and pluralist aspects of decision making, the book opens a view in the relationships among labor market organizations, the Government, and the media in the three decades studied.; Teoksessa kuvataan, millainen julkisen politikoinnin areena Helsingin Sanomissa rakentui kolmessa merkittävässä työmarkkinatapauksessa ja miten tämä areena tuki tai horjutti sopimusten syntyä ja osapuolten asemaa. Tarkasteltavina ovat vuonna 1968 solmittu Suomen ensimmäinen varsinainen tulopoliittinen sopimus (Liinamaa 1) sekä Esko Ahon ja Juha Sipilän hallitusten yritykset niin sanotuiksi ”yhteiskuntasopimuksiksi” vuosina 1991 ja 2015. Tutkimuksen kohteena olevista jutuista tunnistetaan muutoksia ja pysyvyyksiä, jotka liittyvät niin tulopolitiikan puhetapoihin, julkisen argumentoinnin ; tapoihin kuin median/journalismin toimintaan. Nämä sisällönanalyysin näkökulmat havainnollistavat kirjassa esitettäviä politiikan medioitumista koskevia teoreettisia ideoita. Päätöksenteon korporatistisia ja pluralistisia piirteitä analysoimalla kirja avaa näkymän siihen, miten hallituksen, työmarkkinajärjestöjen ja median suhde on eri vuosikymmeninä julkisuudessa asettunut.